Hallitus lupaa suojella perusopetusta ja leikkaa samalta budjettimomentilta yli sata miljoonaa euroa. OAJ:n laskelmien mukaan nettotappio on 85 miljoonaa.

220 miljoonaa euroa pois. 135 miljoonaa euroa sisään. OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko laskee lopputuloksen yhteen: pakkasella ollaan 85 miljoonaa euroa.

– Leikkauksista keskeisimmät ovat lähes 90 miljoonaan euroon nousevat leikkaukset korkeakoulutukseen ja kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin tehtävä 75 miljoonan euron leikkaus, Alanko sanoo.

Kyse ei ole uudesta päätöksestä. Syksyn budjettiriihessä ei päätetty uusia koulutusleikkauksia. Vanhat päätökset vain astuvat voimaan.

Sama potki, eri suuntaan

Hallitus on luvannut pitää perusopetuksen suojeluksessaan. Oppimisen tuen uudistukseen on varattu lähes 100 miljoonaa euroa ja oppituntien lisäämiseen noin 20 miljoonaa. Kuulostaa hyvältä.

Sitten tulee valtionosuusleikkaus.

– Valtionosuuksien leikkaaminen syö ensi vuonna kunnilta samaan aikaan pitkälti yli sata miljoonaa euroa. Kyse on kaiken kukkuraksi samasta budjettimomentista, Alanko toteaa.

Käytännössä hallitus antaa toisella kädellä ja ottaa toisella. Kuntien on pantava täytäntöön uudet lait ja uudistukset, mutta rahat siihen on leikattu pois samasta paikasta. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio on suora: ehdotetut leikkaukset tarkoittavat koulujen lakkautuksia, ryhmäkokojen kasvua ja opettajien irtisanomisia.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2026 esittää vielä 150 miljoonan euron lisäleikkausta kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Yhdessä kevään kehysriihen 75 miljoonan kanssa puhutaan jo 225 miljoonasta eurosta.

Kunnat puun ja kuoren välissä

OAJ ja Kuntaliitto julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa hallitusta syytetään koulutuksen perustan murentamisesta.

– Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, kannanotossa todetaan.

Kuntaliiton tuore kuntalaistutkimus näyttää, että kansalaisten luottamus perusopetuksen laatuun on yhä korkea. Kunnat panostavat koulutukseen omalla rahallaan enemmän kuin valtio. Nyt valtio vetää pohjaa pois juuri siltä työltä.

– Tilanne on kestämätön ja uhkaa suoraan koulutuksen laatua, Alanko sanoo.

OECD:n tuore raportti vahvistaa kuvan: Suomen opiskelijakohtaiset korkeakoulutuksen menot ovat pienentyneet vuodesta 2015, kun muut OECD-maat ovat kasvattaneet rahoitustaan.

Nuoret maksavat laskun

Kuntaliiton erityisasiantuntija Tatu Keitaanniemi kirjoittaa blogissaan, että koulutusleikkaukset eivät ole pelkkä talouskysymys. Kunnat tekevät perusopetuksen kautta ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä: kiusaamisen vastaista työtä, koulunuorisotyötä, viranomaisyhteistyötä.

– Jos todella haluamme ehkäistä nuorten pahoinvointia ja torjua nuorisorikollisuuden kehitystä, onko meillä varaa leikata juuri siitä toiminnasta, joka on tämän työn kannalta tärkeintä? Keitaanniemi kysyy.

Kun koulujen resursseja pienennetään, heikkenee kyky tunnistaa huolta aiheuttavia nuoria ja puuttua varhain. Keitaanniemen mukaan leikkaukset heikentävät koulujen turvallisuutta ja kykyä toimia häiriötilanteissa. Hallitus on myös esittänyt Opetushallituksen lakkauttamista, ja OAJ ja Kuntaliitto varoittavat, että se murtaisi suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisen vahvuuden: riippumattomuuden poliittisesta ohjauksesta.

Alanko tiivistää tilanteen yhdellä lauseella: hallitus ajaa kuntapäättäjät puun ja kuoren väliin.