Opintotuen asumislisä leikkasi tukea jopa 44 prosenttia. Se ei näy tilastoissa dramatiivisena muutoksena, mutta yksittäiselle opiskelijalle se tarkoittaa sataa euroa vähemmän kuussa. Ja silloin vaihtoehdot kutistuvat nopeasti.

Aino, 23, muutti takaisin vanhempiensa luo Vantaalle viime syksynä. Hän opiskelee sosiaalitieteitä Helsingin yliopistossa ja oli asunut kaksi vuotta yksiössä Kalliossa.

– Laskin, että asumislisän jälkeen vuokrasta jäi maksettavaa yli 430 euroa. Opintoraha ja opintolaina eivät riittäneet. En halunnut ottaa lisää lainaa, hän sanoo.

Ainon tilanne ei ole poikkeus. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuoneen selvityksen mukaan helmikuussa 2026 opintorahaa saavista 17 prosenttia asui lapsuudenkodissaan. Vuonna 2024 luku oli käytännössä sama, mutta yhteisasuminen kasvoi 3,6 prosenttiyksikköä ja yksin asuvien osuus putosi 49,4 prosentista 45 prosenttiin.

Muutos on pieni prosentteina. Ihmisten arjessa se on konkreettinen.

Tuki leikkautui, vuokrat eivät

Elokuussa 2025 opiskelijat siirtyivät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisälle. Pääkaupunkiseudulla yksin asuvan opiskelijan enimmäistuki putosi 394 eurosta 296 euroon kuussa. Kuntaryhmässä II ero oli noin 64 euroa, muualla Suomessa noin 60 euroa.

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa opiskelevat menettivät asumistuistaan 25 prosenttia vuodessa, jos he opiskelevat myös kesän. Yhdeksän kuukautta opiskeleville leikkaus oli 44 prosenttia.

Kelan tilastojen mukaan yleistä asumistukea maksettiin opiskelijoille tammi-kesäkuussa 2026 yhteensä 215 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Opintotuen asumislisää maksettiin samaan aikaan 145 miljoonaa euroa enemmän. Nettovaikutus on siis selvästi miinuksella.

Opintolainojen nosto kasvoi 12 prosenttia verrattuna vuosien 2020-2024 keskiarvoon. Velka paikkaa sitä, mitä tuki ei enää kata.

Markkina määrää, politiikka perääntyy

Helsingissä vapaarahoitteisen yksiön mediaanivuokra oli huhti-kesäkuussa 2026 730 euroa kuussa. Tampereella 600 euroa, Jyväskylässä 528 euroa.

Vuokrat eivät siis ole räjähtäneet käsiin. Helsingissä yksiöiden vuokrat jopa laskivat 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Ongelma ei ole vuokrien nousu vaan se, että tuki putosi nopeammin kuin vuokrat.

KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria huomauttaa, että tulos ei ole itsestään selvä. Tuen pieneneminen kasvattaa asumisen suhteellista hintaa ja pienentää käytettävissä olevia tuloja samanaikaisesti.

– Kun molemmat tapahtuvat yhtä aikaa, paine siirtyä edullisempaan asumiseen on väistämätön, Kauria sanoo.

Vuokramarkkinakatsaus 2026 kuvaa tilannetta suoraan: useiden satojentuhansien vuokralaisten maksukyky on heikentynyt viime vuosina tukimuutosten seurauksena. Merkittävin yksittäinen muutos oli juuri opiskelijoiden siirtyminen opintotuen asumislisälle.

8 000 asuntoa tyhjempänä

VATT:n laskelman mukaan helmikuussa 2026 täysi-ikäisiä ja lapsettomia opintorahan saajia oli noin 187 000. Jos yksin asuvien osuus olisi pysynyt vuoden 2024 tasolla, opiskelijoiden hallussa olisi ollut noin 8 000 asuntoa enemmän. Pääkaupunkiseudulla ero vastaisi noin 2 500 yksiötä, eli noin kahta prosenttia alueen asutuista yksiöistä.

Luku on pieni suhteessa koko asuntokantaan. Se on silti 8 000 ihmistä, jotka eivät asu siellä missä haluaisivat.

VATT:n tutkijat huomauttavat, että asuntojen hintojen lasku ja vuokrien pysähtyminen alkoivat jo vuoden 2022 lopulla, kauan ennen asumistukiuudistusta. Tarjontapuolella selitys on suorempi: vuosina 2018-2023 rakennettiin poikkeuksellisen paljon pieniä asuntoja.

Markkina tuotti asuntoja. Politiikka veti tuen pois.

Aino etsii nyt kimppakämppää Helsingistä. Hän ei halua muuttaa takaisin Vantaalle pysyvästi, mutta toistaiseksi vaihtoehtoja ei ole.

– En minä halua asua kotona. Haluan opiskella ja elää omaa elämää. Mutta jos vaihtoehto on joko 200 euroa lisää lainaa kuussa tai muuttaa kotiin, niin kyllä sen valinnan ymmärtää.