Áilu Vallen kesäkuussa julkaistu Lohpi-single kysyy, keneltä Saamenmaalla pitää pyytää lupa maankäyttöön. Kappaleen taustalla on tutkimushanke, mutta sen ydinviesti osoittaa paljon laajempaan suuntaan: saamenkielinen musiikki elää ohuella rahoituksella, ja sen tekijät kamppailevat sekä näkyvyydestä että kulttuurisesta itsemääräämisestä.

Juhannusaattona Utsjoella Ohcejohka Šearrá -festivaaleilla kuultiin ensiesitys kappaleesta, jonka kertosäe kuuluu suomeksi käännettynä: "Jos me emme ole myöntyneet, teillä ei ole lupaa." Áilu Valle räppää pohjoissaameksi FPIC-periaatteesta, eli vapaaehtoisesta ja ennakkoon annettuun tietoon perustuvasta suostumuksesta, jota kansainvälinen oikeus edellyttää alkuperäiskansoilta ennen heidän maihinsa kohdistuvia hankkeita.

Kappale syntyi Lapin yliopiston johtaman SápmiDem-tutkimushankkeen ja Vallen yhteistyönä. Hanketta johtava professori Rauna Kuokkanen kertoo, että tiedon lisäämisen tarve nousi esiin saamelaisnuorten kanssa pidetyssä työpajassa syksyllä 2025.

– Haluamme kappaleen avulla välittää tietoa FPIC-periaatteesta erityisesti nuorille mutta myös muille, Kuokkanen sanoo.

Raha ei riitä

SápmiDem saa rahoituksensa NordForskilta, pohjoismaiselta tutkimusrahoittajalta. Se on yksi harvoista kanavista, joiden kautta saamenkieliseen kulttuurityöhön virtaa varoja. Suomessa Taiteen edistämiskeskus Taike myöntää apurahoja saamelaisille taiteilijoille, mutta summat jäävät murto-osaan siitä, mitä valtavirran musiikkituotantoon suunnataan. Saamelaiskäräjien kulttuuriosasto jakaa vuosittain pieniä avustuksia, mutta budjetti ei riitä kattamaan edes perustarpeita.

Áilu Valle kertoo tehneensä Lohpia varten runsaasti taustatyötä. Hän keskusteli useaan otteeseen Kuokkasen ja tutkijatohtori Iiris Tuomisen kanssa ennen kuin sanoitus alkoi muotoutua.

– Luettelen, mitä kaikkea elävää täällä Saamenmaalla on, eli keltä kaikilta pitää kysyä lupa, ennen kuin voimme edetä lupaprosessissa. Biisin alku näyttää, miten laaja elonkehämme on, Valle kuvailee.

Kappaleen on tuottanut Juan Muteniac, ja sen julkaisi Fierran Records. Pieni levy-yhtiö ja pieni budjetti. Yleisökin on pieni. Suhteessa siihen, mitä esimerkiksi suomenkielinen rap saa tuotantotukea ja markkinointiresursseja, ero on valtava.

Kenen joiku?

Kysymys kulttuurisesta itsemääräämisestä ei rajoitu maankäyttöön. Se ulottuu siihen, kuka saa esittää saamelaista musiikkia ja kuka ei.

Ella Marie Hætta Isaksen, taiteilijanimeltään Ella Marie, yhdistää perinteistä joikausta popmusiikkiin. Hän on selkeä kannassaan: jos et ole kasvanut joikuperinteessä tai oppinut sitä vanhemmilta, sinulla ei ole oikeutta joikata.

– Meidän täytyy suojella perintöämme, koska sitä on varastettu meiltä niin monta kertaa. Se ei ole muiden leikkikalu, Ella Marie sanoo.

Hän kertoo kieltäytyneensä opettamasta joikua ei-saamelaisille. Ijahis idja -festivaalin taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että perinteinen joikaaminen on kriisissä erityisesti Suomessa. Joiku ei ole enää osa kaikkien saamelaisten arkielämää.

– Meidän musiikkiperinteemme kuuluu meille. Se ei ole muiden asia. Nyt kun perinne on henkitoreissaan, tarvitsemme rauhaa ja turvallisen tilan sen elvyttämiseksi, Näkkäläjärvi-Länsman sanoo.

Kieli elää musiikissa

Uumajansaameksi laulava Katarina Barruk on yksi tunnetuimmista saamelaisartisteista. Hänen äidinkielensä on yksi maailman uhanalaisimmista kielistä, ja jokainen laulu on samalla kielen elvytysteko. Pohjoissaameksi räppäävä Jezebro eli Jesse Ruokolainen julkaisi kesällä 2026 esikoisalbuminsa Sábmái, joka kertoo nuoren saamelaisen ajatuksista ja kokemuksista.

– Ko lam čáállám taid pittáid, te lam finnim ennuv uđđâ jurduid. Lam savâstâllâm ulmuigijn ennuv ovdâmerkkân sämmilâšvuođâst, Ruokolainen kertoo.

Sábmái-sana tarkoittaa ihmistä, joka hallitsee saamen kieltä ja kulttuuria. Se on myös sydämen asia.

Áilu Valle tiivistää Lohpin ytimen yhteen lauseeseen. Kun FPIC-mekanismi ohitetaan tai sitä ei edes tiedosteta, jotain olennaista puuttuu.

– Kun peilaa sitä, mikä on todellisuus ja mitä FPIC-mekanismi tekisi mahdolliseksi, näkee, miten tärkeä työkalu se olisi Saamenmaalla.