Opiskelija-asuntopula kärjistyy: valtion miljoonat eivät vielä lämmitä
Rovaniemellä 550 opiskelijaa etsii kattoa pään päälle kuukauden sisällä. Vaasassa jono on 567:n pituinen eikä yhtään vapaata asuntoa. Valtio on nostanut takausvaltuuden 300 miljoonaan euroon, mutta rahat eivät muutu seiniksi ennen kuin aikaisintaan 2027.
– Ei tilanne ole juurikaan parantunut viime vuoteen verrattuna. Ihan yhtä niukkaa tulee olemaan, sanoo Domus Arctican toimitusjohtaja Lauri Herva.
Hänen johtamansa säätiö on saanut noin 550 kiireellistä hakemusta, 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tarjolla on 1 700 asuntoa, joista 700 on yksiöitä. Juuri yksiöitä lähes 90 prosenttia hakijoista haluaa.
Rovaniemellä ongelmaa pahentaa matkailu. Yksiöitä lyhytvuokrataan talvisesonkina turisteille, mikä syö tarjontaa juuri silloin kun opiskelijat muuttavat kaupunkiin. Vapailla markkinoilla alle 500 euron kuukausivuokralla ei löydy juuri mitään. Rovaniemen yksiöiden vuokrat nousivat 2,7 prosenttia, toiseksi eniten koko maassa.
250 miljoonaa euroa, nolla valmista asuntoa
Valtioneuvosto on varannut vuodelle 2026 opiskelija-asuntokohteille 250 miljoonan euron korkotukilainavaltuuden. Summa riittää arviolta 1 750 asunnon rakentamiseen. Helmikuusta 2026 alkaen korkotukilaina voi kattaa jopa 100 prosenttia opiskelija-asuntojen kustannuksista, kun muissa hankkeissa katto on 95 prosenttia.
Paperilla kuulostaa hyvältä.
Käytännössä DAS rakentaa parhaillaan 177 uutta asuntoa yliopiston lähelle. Ensimmäinen talo valmistuu syksyllä 2027. Toinen saman vuoden lopussa. Suunnitelmissa on 300-500 asuntoa lisää tulevien vuosien aikana, mutta aikataulu on venyvä.
Vaasassa tilanne on vielä kireämpi. Opiskelija-asuntosäätiö VOASin toimitusjohtaja Marko Ylimäki kertoo, että jono on kasvanut eikä vapaana ole enää yhtään asuntoa. Vaasa on Suomen suurin korkeakoulukaupunki väkilukuun suhteutettuna, ja opiskelijamäärä on kasvanut ilman vastaavaa rakentamista.
– Säätiön asuntoja jonottaa 567 opiskelijaa, eikä asuntoja ole enää vapaana, Ylimäki sanoo.
Tontit, kustannukset ja aika
Suomen opiskelija-asunnot ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu myöntää, että hankeita on saatu läpi sekä Vaasassa että muissa pulakaupungeissa. Ongelma on aika.
– Konkreettisiksi kodeiksi ne muuttuvat vasta parin vuoden päästä, Lehtoruusu sanoo.
Korkotukilainojen hyväksymisedellytyksiin kuuluu, että Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus arvioi hakijan taloudellista asemaa ja maksukykyä tapauskohtaisesti. Hankekustannuksia ja asumiskustannuksia punnitaan erikseen. Se hidastaa prosessia, mutta säätiöiden mukaan vaihtoehtona olisi holtiton velkaantuminen.
Vaasan ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Heidi Elers kertoo, että kaupungissa jotkut hotellit tarjoavat opiskelijoille hieman tavallista halvempia huoneita. Se on hätäratkaisu, ei asumista.
Lappeenrannassa tilanne on päinvastainen. Hakemuksia tuli noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna, ja yksiöitä on kohtuullisen paljon vapaana. OVV Asuntopalveluiden Ville Vesterisen mukaan se on poikkeuksellista. Asunnot kiertävät hitaammin, markkinointiajat pitenevät.
Kerhotiloissa patjalla
Lapin yliopiston ylioppilaskunta ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta järjestävät ilman asuntoa jääneille tilapäismajoitusta Domus Arctican talojen kerhotiloihin. Viime vuonna tilapäismajoitukset saatiin purettua jouluun mennessä.
Inari Turkia, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja, tietää opiskelijoita jotka ovat asuneet alivuokralla puoli vuotta etsien samalla pysyvää ratkaisua.
– Nimenomaan asuntojen kohtuuhintaisuus painaa entistä enemmän, kun opiskelijoiden toimeentuloa on leikattu, Turkia sanoo.
Opiskelijoiden tukia ei ole sidottu kustannusindeksiin. Vuokrat nousevat, kulut nousevat, tuet pysyvät paikallaan. DASin keskivuokra on 12,50 euroa neliöltä. Vapailla markkinoilla se olisi Hervan mukaan paljon korkeampi.
